Kemin kirkko

Arkkitehti Josef Stenbäckin suunnittelema Kemin kirkko valmistui vuonna 1902. Se on tiilirakenteinen, pitkäkirkko, jossa on kaksi sivulaivaa.

Rakennuksessa heijastuvat mannermaisen uusgotiikan vaikutukset. Erityisen selvästi tämä näkyy pääsisäänkäynnin yläpuolelle sijoitetussa mahtavassa pyöröikkunassa ja alttariseinän suurissa ikkunoissa. Gotiikan vaikutuksia näkyy myös kirkon tornissa, pikkutorneissa ja päädyissä.

Kirkkosalin holvit ja ulkonevat tukipilarit tuovat muistumia suurista eurooppalaisista katedraaleista. Yksinkertainen kalustus ja niukka koristelu puolestaan liittyvät perinteiseen suomalaiseen kivikirkkorakentamiseen.

Kirkko peruskorjattiin vuoden 2003 aikana. Kesällä 2004 toteutettiin kirkkotarhaan liittyvät työt mm. kirkon ulkovalaisu.

Lasimaalaukset

Alttariseinän kolmiosaisten goottilaisikkunoiden kolmiyhteyttä kuvaavat lasimaalaukset ovat vuodelta 1986. Ne on tehnyt taiteilija Lauri Ahlgren. Keskimmäinen ikkuna kuvaa Jumalaa, kirkkosalista katsottuna vasemmanpuoleinen Jeesusta ja oikeanpuoleinen Pyhää Henkeä. Lisäksi jokaisen ikkunan pikkuruuduissa on juuri siihen kolminaisuuden osaan liittyvää symboliikkaa.

Urut

Kangasalan urkutehtaan rakentamat pneumaattiset 3-sormioiset urut ovat vuodelta 1935. Niissä oli alkujaan 26 itsenäistä ja 4 siirtoäänikertaa, mutta täydennettiin 30+4-äänikertaisiksi vuonna 1949. Urut peruskorjattiin kevätkaudella 2021.

Tiekirkko

Kesäkuukausina Kemin kirkko on ns. Tiekirkko, joka on arkisin avoinna rukous- ja lepohetkiä varten. Tiekirkot

Kirkkopuisto

Kirkkopuistossa on kuvanveistäjä Evert Porilan tekemä, rukoilevaa sotilasta kuvaava pronssipatsas. Se pystytettiin vuonna 1921 vuoden 1918 sodassa valkoisten puolella kaatuneiden muistoksi. Vuonna 1949 paljastettiin kuvanveistäjä Emil Filénin suunnittelema sankarimonumentti talvi- ja jatkosodassa kaatuneiden kemiläisten muiston kunnioittamiseksi. Sen yhteydessä on 382 sankarihautaa. Vuonna 1967 kirkkopuistoon pystytettiin taiteilija Kirsti Liimataisen suunnittelema muistomerkki niiden vainajien muistoksi, jotka ovat jääneet valtakunnan rajan taakse Karjalaan. Sankarihaudan yhteyteen pystytettiin muualle haudattujen sankarivainajien muistomerkki vuonna 1992. Sen on suunnitellut arkkitehti Tero Eloranta.